Opetussuunnitelmat: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulututkinnot

Valitse ryhmä:

STHAS10.1 STHAS10.2 STHNS10.1 STHNS10.2 STTNS10 THTAS10 THAK10 THAK10M THNK10.1 THNK10.2 THNS09.1 THNS09.2 THTNS09 THAK09 THAS08M THNK09.1 THNK09.2 THNS08.1 THNS08.2 THTAS08 THTNS08 THAK08 THAS07 THAS07O THNK08.1 THNK08.2 THNS07.1 THNS07.2 THTAS07O THTNS07 THAK07TM THAK07TO THAS06 THAS06O THNK07.1 THNK07.2 THNS06.1 THNS06.2 THTNS06 THNK06.1 THNK06.2 THNS05.1 THNS05.2 THTNS05 THNK05.1 THNK05.2 THTNS04

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Hoitotyön koulutusohjelma / THTAS10 Terveydenhoitaja, amk

Linkit opetussuunnitelmaan ja toteutukseen

Suoritettava tutkinto

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK) 240 op

Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK). Koulutus on aikuiskoulutusta, jossa otetaan huomioon aikuisopiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Opintojen laajuus on 35 - 60 opintopistettä ja opiskeluaika 1,5 vuotta. Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa. Keskeistä terveydenhoitajan alue- ja väestövastuisessa työssä on väestön osallistaminen ja aktivoiminen oman terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tärkeää on terveyden tasa-arvon lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Työtä suunnitellessaan, toteuttaessaan, arvioidessaan ja kehittäessään terveydenhoitaja ottaa huomioon terveyden ja hyvinvoinnin tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten elinympäristöön, elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin. Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä terveellisen ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitotyön näkökulma on preventiivinen ja promotiivinen, jolla tarkoitetaan terveyttä rakentavaa ja terveyden edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimintaa. Terveydenhoitotyön tieteellinen ja teoreettinen perusta on hoitotieteessä ja muissa terveystieteissä, lisäksi sitä täydentävät muut tieteenalat. Koulutuksen tavoitteena on terveyden edistämisen ja kansanterveystyön osaamisen lisäksi terveydenhoitotyön, työyhteisön ja itsensä kehittämisvalmiudet sekä terveysalan ammatissa vaadittavat viestintätaidot. Koulutuksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia 351/2003 ja asetusta 352/2003, terveysalan ammattien valtakunnallista terveydenhoitajan osaamiskuvausta sekä yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien toimintaa säätelevää EY-direktiiviä 2005/36/EY.

Koulutusohjelmakohtainen erikoisosaaminen

• Eettinen osaaminen – Osaa arvioida ja edistää arvojen ja eettisten periaatteiden ja terveyden tasa-arvon toteutumista omassa työssään, työyhteisössään ja terveydenhuollossa. Noudattaa hoitotyön periaatteita ja arvoja hoitotyössä.
• Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen – Osaa sujuvan kirjallisen ja suullisen viestinnän. Osaa kohdata ja auttaa asiakasta erilaisissa elämänvaiheissa ja  –tilanteissa.
• Sairaanhoitajan kliininen osaaminen – Osaa ja hallitsee keskeisimmät sairaanhoitajan työssä tarvittavat kliiniset taidot.
• Terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön osaaminen - Hallitsee terveyden edistämisen teoreettiset lähtökohdat ja ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön keskeiset menetelmät eri toimintaympäristöissä. Osaa ohjata ja opettaa yksilöä, ryhmää ja yhteisöä terveyden edistämisessä.
• Terveydenhoitajatyön asiantuntijuus - Hallitsee yhteisö- ja väestölähtöisen primaaripreventiivisen terveydenhoitotyön; lasta odottavan perheen, lapsen, kouluikäisen, nuoren, työikäisen ja ikääntyneen terveydenhoitajatyö ja sen kehittäminen.

Yleiset työelämävalmiudet

• Tiedonhankinnan ja -käsittelyn taidot - Omaa tiedonhankinta- ja ATK-valmiudet. Osaa kriittisesti arvioida tietoa ja tiedonlähteitä.
• Kansainvälisen toiminnan valmiudet - Osaa hoitaa eri kulttuureista tulevia potilaita/asiakkaita. Pystyy toimimaan monikulttuurisessa työyhteisössä. Pystyy seuraamaan kansainvälistä alaan liittyvää julkaisutoimintaa. Omaa valmiuksia toimia kansainvälisissä työtehtävissä.
• Luovuus, innovatiivisuus ja ongelmanratkaisutaidot - Pystyy löytämään toimivia ratkaisuja uusissa ja erilaisissa tilanteissa.
• Johtamisosaaminen - Osaa suunnitella, kehittää ja arvioida tuloksellisesti palvelutoimintaa. Omaa valmiudet tiimin johtamiseen, omaan osaamiseensa ja työyhteisön osaamisen johtamiseen.
• Yhteistyötaidot ja moniammatillisen työskentelyn valmiudet - Osaa toimia yhteistyökykyisesti hoitotyön ja terveyden edistämisen asiantuntijana.
• Tutkimus- ja kehittämisvalmiudet - Osaa lukea ja tulkita erilaisia tutkimuksia ja niiden tuloksia ja osaa kehittää työtään tutkimustyön avulla.

Ammatillista kehittymistä tukevat valmiudet

• Oppimaan oppimisen valmiudet - Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa tietoisesti kehittää ja hyödyntää sitä omassa oppimisessaan.
• Itseohjautuvuus sekä oman toiminnan ja osaamisen arviointi -  Ottaa  vastuun omasta oppimisestaan ja toiminnastaan. Osaa arvioida omaa toimintaansa kriittisesti ja realisesti.
• Usko omiin ammatillisiin kykyihin - Uskoo omaan ammattitaitoonsa ja mahdollisuuksiin vaikuttaa oman alansa kehittymiseen ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.
• Oman osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen - Dialogisessa vuorovaikutuksessa osaa jakaa omaa osaamistaan, osaa otaa vastaan ja hyödyntää toisten osaamista.

Opintojen rakenne ja toteutustapa

Opinnot koostuvat ammattiopinnoista ja opinnäytetyöstä. Opintojaksot ja toteutussuunnitelma esitetään opetussuunnitelmassa.

Oppimisprosessin yleiskuvaus

Oppimisen pedagogisena lähestymistapana painottuu opiskelijan oma tieto ja kokemus, mitkä muuttavat muotoaan. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja dialogilla on keskeinen rooli oppimisessa. Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutuksellista toimintaa. Tämä edellyttää omien tavoitteiden ja päämäärien tunnistamista. Merkitykselliset oppimiskokemukset ovat perustana sisäiselle motivaatiolle, joka on pohja persoonalliselle ja ammatilliselle kasvulle. Tutkiva ja pohtiva itsereflektio omaan ajatteluun ja toimintaan syventää uuden oppimista ja vanhojen toimintatapojen ymmärtämistä. Kriittinen ja vaihtoehtoja etsivä näkökulma tietoon on uudistamisen ja ammatillisen kehittymisen edellytys. Koulutus toteutetaan päivä- ja monimuoto-opiskeluna. Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan lähiopiskelun, etäopiskelun ja ohjauksen sekä itsenäisen opiskelun yhdistämiseen perustuvia opiskelun toteuttamistapoja. Lähiopiskelussa opettaja, opiskelija ja muu ryhmä työskentelevät yhdessä. Etäopiskelussa opiskelija työskentelee yksin, vertaisparin tai ryhmänsä kanssa ohjatusti. Ajallisesti etäopiskelu on rajattua ja sovittua, mutta ei paikkaan sidottua. Itsenäisen työskentelyn aikana opiskelija työskentelee yksin, vertaisparin tai ryhmänsä kanssa hakien itse tarvitsemaansa ohjausta, tietoa ja aineistoa. Informaatioteknologian monipuolinen hyödyntäminen ja verkko-opetuksen soveltaminen ovat osa opetusmenetelmällisiä ratkaisuja. Opiskelu on mahdollista toteuttaa osittain työn ohessa.

Ammatillisen kasvun polku muodostuu kahdesta vuositeemasta.

1. vuosi: Vuositeema: Terveydenhoitaja terveyden edistäjänä.  

Osaamistavoitteet: - Harjaantuu terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen menetelmiin. 

2. vuosi: Vuositeema: Terveydenhoitotyön kehittyvä asiantuntijuus 

Osaamistavoite: -harjaantuu kehittämään terveydenhoitotyötä.

Opiskelijaohjaus ja arviointi

Opiskelijaohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa opintojen suunnittelussa, oppimaan oppimisessa, henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kasvussa sekä elämäntilanteiden tuomissa haasteissa. Lähin ohjaaja on tutoropettaja. Opiskelija laatii itselleen tutoropettajan ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) opiskelunsa alussa, täydentää ja tarkentaa sitä opiskelunsa kuluessa. HOPS sisältää lähtötason ja resurssien arvioinnin, jonka perusteella oppija laatii henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Henkilökohtaisessa piskeluohjelmassa voi olla ryhmän ohjelmasta poikkeavia sisällöllisiä, menetelmällisiä ja ajallisia muutoksia. Aikaisemmin suoritettuja tutkintoja ja/tai opintoja voidaan hyväksi lukea henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Ammatillisen kasvun portfolion kokoaminen liittyy HOPS:aan ja rakentuu opintokokonaisuuksien/ opintojaksojen portfolioista ja oppimispäiväkirjasta.  Opiskelijaohjaajina toimivat tutoropettajan lisäksi koulutusohjelman opettajat ja muut opintojen vastuuhenkilöt. Ohjaus toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja virtuaaliohjauksena. Opiskelija saa ohjausta opiskelijaksi hakuvaiheessa, aloitusvaiheessa, opintojen aikana ja päättövaiheessa. Oppimisen arvioinnissa käytetään opiskelijan itsearviointia, vertaisarviointia sekä ohjaajien ja opettajien antamaa arviointia. Arviointi on kehittävää ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa. Arvioinnissa noudatetaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.

Opiskelijapalaute ja sen käsittely

Jokaisesta opintojaksosta opiskelija antaa sekä suullista että kirjallista palautetta. OPALA- järjestelmän avulla opiskelijat antavat suunnitelmallisesti palautetta opintojen alussa ja loppuvaiheessa. Palautteiden tulokset käsitellään koulutusohjelman kokouksissa ja opiskelijaryhmän kanssa.

 Palaa